Harripilkillä 25-26.3.05

Pääsiäisen pilkkikohteeksi valittiin järvi, josta olimme 4 vuotta sitten kalareissulla kuulleet huhuja. Nämä kuulopuheet kertoivat isoista harreista. Järvi oli lähellä ennestään meille tuttuja ahvenvesiä. Pusikkoseikkailun jälkeen löysimme järven ja aloimme kairaamaan reikiä.
Aloitimme mahdollisesta syvimmästä kohdasta, jossa vettä oli alle metri jään alla. Eli ei mikään monttu. Kairasimme reikiä muutamaan paikkaan, kuten jokisuihin mutta kalaa ei vain löytynyt. Epäilimme jo järven tyhjyyttä. Evästauon jälkeen suuntasimme taas mahdolliseen hotspottiin, järven kapenevan salmen alapuolelle. Virtapaikassa jäätä oli parikymmentä senttiä vähemmän ja huomasimme veden olevan hyvin tummaa järvessä. Ensimmäisen tärpin sai Pekka. Hyväksi Harriksi epäilty kala irtosi avannossa. Myös Timolla kävi kala tempasemassa. Paikan hiljennettyä siirryimme salmen niskalle. Vettä oli paikassa n.30cm jään alla.

Ilma oli mukavan tyyni ja lämmin ja ilmassa oli odottava tunnelma. Pitkän hiljaisuuden jälkeen Timolla oli kala kiinni. Ihmettelin hieman, että mitä mies ähkii kun ei varmaan iso kala ole. N.3 sekunnin kuluttua jäälle nousi kuitenkin VALTAVA harri! Ilmassa sinkoili huutoja kuten; kakskilonen!, oho! ja oijjoijoi!
Käsittämättömän kokoinen kala punnittiin ja arvailumme meni nappiin; 2150g. Rautulätkän alla ottiperhona oli ennenkin hyväksi todettu vihreä toukka.
Timo oli saanut onneksi nostettua kalan suoraan putkeen, eikä kala päässyt vetämään.
Pian Timolla oli jälleen kunnon kala kiinni. Räikkä parkui ja kala irtosi. Yhtä painava kala oli kuulemma tämäkin. Harmillista. Jonkin aikaa jälleen kuunneltiin riekkojen pulinaa, kunnes Timolla oli jälleen samassa avannossa kala. Tapsi poikki! Tässä vaiheessa tuli hieman jo kirosanoja.
Pekka uhkarohkeili pienen kosken reunalla ja pilkki pienessä sulassa. Mies onnistuikin tartuttamaan hauen, joka onneksi ennen irtoamistaan näyttäytyi.
Pilkkipäivä oli pulkassa ja saaliina oli vain 1 Harri.

Seuraavana päivänä suuntasimme heti Suurharri paikkaan. Timolla oli samalla reiällä taas hirmuinen tärppi, mutta ei pysy ei! Pekka kävi kosken alla kalassa ja käveli takaisin roikottaen kahta mukavan näköistä Harria. Lähempänä selvisi kuitenkin että kalat olivat aneemisia Jänkäkoiria. Timo sai vielä pari voimakasta tärppiä ja sen jälkeen päätimme jättää paikan rauhoittumaan.
Päätimme seuraavaksi kokeilla kartassa näkyvää ”matalikkoa”. Ensimmäiset reiät toivat luonnollisesti mutaa jäälle, tai kuten kutsuimme ”pääsiäspashaa”. Matalikon reunalta löytyi kuitenkin ihan pilkkittävääkin syvyyttä. Saimme pilkkiä jälleen melkoisen tovin ennen ensimmäistä tärppiä. Pekalla oli seuraavaksi iso harri kiinni. Pääsi. Pian ilmeisesti sama kala tarttui uudestaan Pekan koukkuun, mutta jäälle nousikin melkoisen lihava Ahven! ”Tässä järvessä on näköjään Ahventakin”, sanoi Pekka. Kala painoi 950g. Seuraa kalalle toi n.400g Assu.
Timo päätti tällä välin lähteä kävellen kokeilemaan Suurharria totutusta paikasta.
Kun kalaa ei kuulunut, päätin kokeilla mustaa mormuskaa. Onnistuin nyt itsekin avaamaan saalistilin tällä järvellä, kalana 700g Ahven. Isoa tuntui kalat olevan tässä järvessä!
Karkuutuksilta ei kuitenkaan vältytty tässäkään paikassa. Pekalla oli valtava ahven kiinni, mutta muutaman vahvan potkun jälkeen kala irtosi.
Timo saapui Harripaikasta masennuksen merkeissä. Kala oli päässyt irti.
Noin tunnin päästä oli minun vuoro käydä kokeilemassa Timon maagista pilkkireikää.
Hieman jännitti yksin kävellä isomus paikkaan. Istuin avannon äärelle ja hetken mietin pilkkivalintaa. Mormuska kävi mielessä, mutta en halunnut ottaa riskiä suurkalajärvellä. Pudotin avantoon rautulätkän vihreällä perholla höystettynä. Ehdin tehdä kaksi houkutteluvetoa kun raskas kala jysähti kiinni. Kala huudatti pilkkivavan jarrua ja kolmannella uskomattoman vahvalla potkulla siima keveni. Siima keskeltä poikki. Tätä kalaa ei enää saada.
Päässä kiehui ja harmitti kun en ollut vaihtanut tuoreempaa siimaa pilkkiin. Tuntuu mahdottomalta, että Harri katkaisee 0.30mm siiman. Halvan pilkkivavan jarru ei kuitenkaan anna siimaa kovin tasaisesti kelalta, joten pienikin nirhauma siimassa on tuhoisa. Siinä tarjottiin ennätysharria.
Pekalla oli vielä valtava kala kiinni järven selällä. Olimme Timon kanssa n.500m päässä ja kuulimme jarrun pärähdykset selvästi. Pian Pekka huusi nostokoukkua ja painatin kelkalla paikalle. Vapisevin käsin Pekka väsytti Suurharria mutta Pekan kurkattua avantoon kala paljastui pieneksi Jänkäkoiraksi, joka oli kyljestä kiinni. Pettymysten kala. Pilkimme päivällä vielä useita tunteja ilman nykäystäkään, pian oli aika lähteä.

Ajoimme järveltä risukkomaastoa ja eksyimmekin pari kertaa välillä.
Kyseinen järvi oli erittäin mielenkiintoinen pilkkijärvi, jossa ei valtavasti ole kalaa. Kokoa kaloilla kuitenkin on hirvittävästi! Karkuutuksia tapahtui aivan liikaa saatujen kalojen määrään nähden. Ihmetytti että pikkukaloja ei tuntunut olevan lainkaan… Timon harri oli perattuna ja ilman kiduksia digivaa'alla 1700g, joten todellinen paino oli n.2000g.

KATSO VIDEO: http://www.tsaibma.com/TRIPS/25305/harripilkilla.wmv

KESKUSTELUA JA KUVIA AIHEESTA: http://www.tsaibma.com/forum/viewtopic.php?t=185

© www.tsaibma.com -brings wilderness to your screen.