Veljeni kanssa katseltiin karttaa ja löydettiin pienehkö järvi keskeltä erämaata. Arveltiin isojen ahventen viihtyvän ja päätimme lähteä ottamaan selvää. Oli myöhäinen keskikesän päivä, kun lähdimme Velin ja Pekan kanssa liikkeelle. Ilta oli kylmä ja siitä päättelimme, että kala tuskin syö. Noh, onnistuimme joka tapauksessa saamaan ensimmäiset kalat, painoltaan n.250g. Pian Pekka sai ison ahvenen, hän sanoi ahvenen olevan n.500g, mutta olin varma että se oli isompi. Järveä kiertäessämme aina välillä viehettä seurasi iso aalto, jonka aiheutti jättiläisahvenet. Saimme tasaisesti ahvenia, suurin n.300g. Pian lusikkaani nappasi "krokotiili". Hauki yritti ravistella itseään irti hyppimällä ja pian siinä onnistuikin. Sumun laskeutuessa järvelle oli kalojen aika mennä nukkumaan ja meidän oli aikaa pitää kahvistelutauko. Kahvin kiehumista odotellessa teimme muutamia heittoja järvelle, itse sain muutaman 250g ahvenen ja Pekka rantautti ison hauen rannalle. Pekka punnitsi kalan, mutta puntarin taulukko loppui neljään kiloon, eikä se riittänyt! Punnituksen jälkeen Pekka päästi hauen takaisin lihoamaan järveen. Kahvistelun jäkeen päätimme lähteä kotiin. Kotona Pekka punnitsi suurimman ahvenen ja kuten aikaisemmin arvelin kala oli kohtalaisen iso: 650g.

Seuraavalla reissulla hillanpoimintakausi oli täydessä vauhdissa ja odotimme myös saavamme saalista järvestä. Leirin pystytimme järven läheisyyteen. Päivät siis meni jänkkiä kahlatessa ja illat olivat pyhitetty suurahventen pyyntiin. Päivän aikan emme saaneet kuin n.10 hilloja, joka oli vähemmän mitä odotimme. Kuuman kesäpäivän kuluessa odotimme hyvää saalista järvestä. Järven pohjoispää tuntui yhtä tyhjältä kuin ennenkin, mutta me saimme muutaman tuppihauen ja ahvenen. Kun pääsimme toiselle puolelle järveä alkoivat varsinaiset kalansaantijuhlat. Vedestä nousi melkein joka heitolla 250-300g ahvenia! Mukavaa touhua! Hetken kuluttua kuulin taistelun ääniä Timon suunnalta: Se on hauki! Onpa vahva kala! Ei se on suurahven! olivat lauseet ja niin Timo nappasi oikean suurahvenen ja rikkoi 1kg:n rajan tällä reisssulla.

RoC ja suurahven	MoE jäähdyttelee purossa

 

Timo siirtyi jo leiriin ja Veli lähti kokeilemaan tammukkaa läheisestä purosta. Jäin siis yksin järvelle tänä suurahventen iltana. Heittelin uistinta lahden suuntaa ja onnistuinkin saamaan perusahvenia painoltaa 250-300g, mutta sitten iso kala nappasi uistimeen! Räikkä huusi ahvenen vetäessä pohjaan! Onnistuin saamaan kalan jo rannan läheisyyteen, mutta menetin sen! Hitto! Sinne meni kiloinen ahven menojaan. Jätin lahden rauhoittumaan ja heittelin 50 m päässä ja kuin lohdutukseksi sain n.3kg hauen. Sen jälkeen menin takaisin suurahvenpaikkaan. Ei tarvinnut kuin yhden heiton ja suurahven oli jälleen kiinni, mutta vain 5 sekuntia ja menetin sen! Kala ei ollut niin suuri kuin edellinen, mutta silti se sai mielen mustumaan. Päätin kävellä takaisin leiriin, koska en olisi enää kestänyt yhtään karkuutusta tälle illalle. Ilta oli upea! Taivas hehkui punaisena tuntureiden takana ja sumu alkoi laskeutua järven pintaan. Söimme iltapalaksi paistettua ahventa ja nukuimme yön taivasalla. Aamulla yritimme vielä napata suurahvenia ja onnistuin viimeinkin saamaan yhden itsekkin. Se ei ollut yhtä iso kuin eilinen, mutta hyvä kala joka tapauksessa. Alkoi satamaan ja päätimme lähteä kotia kohti. Jälleen kotona oli aika punnita kalat. Timon ahven painoi tasan 1 kilon ja omani painoi 720g.

Kaunis järvi!	Suurahven myös	Löysimme valtavan puun ja merikotkan pesän

 

Kuvat ja teksti: Miika "MoE" Alatalo ja Timo "RoC" Veijalainen

© www.tsaibma.com -seikkaile mukaan-