Kevät on jo pitkällä, mutta laskuhalut ei hellitä sitten millään. Miikan kanssa mietittiin mentäisiinkö katsastamaan Pyhäkurua, koska siellä lumi säilyy pitkälti yli toukokuun, jopa kesäkuulle saakka. Toisena vaihtoehtona oli raattaman tieltä näkyvä ränni, joka on pitkään houkutellut, mutta koskaan ei ole tullut käytyä. Valinta osui ränniin, ehkä juuri johtuen suuresta kiinnostuksesta paikkaa kohtaan ja myös kovasta tuulesta, joka todennäköisesti olisi vastannut Pyhäkuruun todella suurella voimalla. Metsät ja itse asiassa kaikki paikat tuntureita lukuun ottamatta ovat sulaneet lumesta ja laskettavaa löytyy ainoastaan näistä tuntureiden kuruista ja ränneistä.

Tercelillä päristeltiin pallaksien ohi raattaman suuntaan porojen ja metsäkanalintujen yrittäessä itsemurhia aika ajoin. Aikamme ajeltua löytyi oikea paikka ja ränni näkyikin komeasti tienvarteen, johon auto parkkeerattiin. Oudolta tuntui kaivaa sukset autosta keskellä kesäistä metsää ja ohimenevien autojen ikkunoista näkyikin ihmisten huvittuneet ilmeet ja kauhistuneet katseet. ”Hullujahan ne on!” ”Missä täällä muka enää voi laskea?!” oli varmaan ohimenevien ihmisten ajatukset meitä katsellessa. Kävely oli mukava sulassa metsässä tunturipurojen solistessa vierellä. Metsä alkoi kuitenkin jyrkentyä todella nopeasti, eikä nouseminen ollut enää niin nautinnollista. Rännin lähestyessä maisemat kuitenkin veivät ajatukset pois jaloissa jylläävistä hapoista. Ränni oli todella upean näköinen alhaalta katsottuna ja kauaa ei alhaalla jaksettu aikaa kuluttaa vaan lähdettiin nousemaan ylöspäin.

Nousu oli yllättävän jyrkkä, mutta maisemat olivat todella upeat. Ylväs ja suuri Pallasjärvi valloitti maisemaa todella upeasti alapuolella ja tunturimaisemassa olevat pilvet jakoivat sadettaan kauempana. Tunnelma oli upea ja rännin yläosa alkoi jo lähestyä mukavasti. Ylhäällä pistettiin monot jalkaan ja polte oli suuri päästä laskemaan. Alku oli hieman jäistä, mutta ei sillä väliä vihdoinkin laskemassa. Puoltaväliä lähestyessä alkoi lumikin pehmentyä ja laskeminen oli upeaa. Ränni oli mukavan jyrkkä ja leveys vaihteli 20 metristä 2 metriin. Tuulesta ei ollut tietoakaan ja sateetkin kiersivät alueen kaukaa. Ensimmäisen laskun jälkeen ei kiikuttu enää aivan ylös asti, koska alempana lumi oli tosiaan pehmeämpää ja helpommin laskettavaa.

Muutamia todella onnistuneita kuvaus otoksia saatiin myös aikaiseksi.Seuraavatkin laskut olivat upeita ja voi vain kuvitella kuinka upea ränni on ison lumen aikaan. Rännissä on myös dropattavia kallion pätkiä ja alaosassa on paippimainen rakenne, joka varmasti talvella kerää upeita lippoja mitä laskea. Miika tekikin alaosassa hienon käännöksen kiviröykkiön yli, josta sain napattua hienon kuvasarjan.Tämä reissu oli myös hieman esimakua seuraavasta.Tarkoitus on mennä seuraavana viikonloppuna Norjaan pieneen paikkakuntaan nimeltä Skjervøy.Siellä sijaitsee vuori nimeltä Kågtinden ja sinne ois tarkoitus kiivetä, mutta siitä sitten aikanaan.Tämä reissu rännille oli todella onnistunut ja sinne vielä palataan useita kertoja, mutta vasta ensi talvena. Jälleen uutta paikkaa ja uutta kokemusta rikkaampana laskijana on hyvä lopettaa tämä juttu.

Kuvat ja teksti: Timo "RoC" Veijalainen

© www.tsaibma.com -seikkaile mukaan-