FANTASTISET OLOSUHTEET PALLAKSELLA!

Kun Ounasjoen vedenkorkeus alkaa lähennellä vahinkorajaa, on Pallaksella kevätlumet parhaimmillaan. Ajoin tällä kertaa Pallakselle Tepaston suunnalta, jossa vesi oli noussut useammasta kohtaa tielle. Tietä ei kuitenkaan oltu suljettu. Raattaman suunnalta Pyhäkuru ja Lumijoki näyttivät lumisilta. Lumijoen kohdalla lunta oli tielle saakka ja se houkutti minut melkein luopumaan aikeista jatkaa hotellin kautta Pyhäkuruun. Päätin kuitenkin pysyä suunnitelmassa, kävisin sitten kesäkuussa laskemassa Lumijoella.

Hotellilla oli vastassa iloinen yllätys, kun pääsin heti suksille. Kello oli lähtiessä jo noin iltakahdeksan. Pari puroa ylitettyäni suuntasin Vatikuruun, jota pitkin aloitin nousun Taivaskeron satulaan. Vatikurun pohjalla menevä puro oli vielä paksun hangen peitossa, toisin kuin lumitalvena 2005. Muutenkin maisema näytti hieman runsaslumisemmalta.

Vatikurukin oli vielä oikein laskettavan näköinen ja lumi oli pehmoista. Vatikurun päälle hiihdettyäni pääsin takaisin auringonvaloon. Tunnelma oli upea: Aurinko valaisi rakeisen lumenpinnan, pulmuset lentelivät ja porotokka tuli tekemään läheisempää tuttavuutta. Pyhäkurun reunalla otin karvat pois suksien pohjasta ja pudottautuin tavalliseen tapaan oikeanpuoleiseen reunaan. Lumi oli täydellistä kevätsohjoa!

Laskin Pyhäkeron puoleista seinämää, jossa sain vähän aikaa laskea auringossa, ennen kurun synkempää valaistusta. Upean laskun jälkeen huomasin kurussa vanhempia lasku- ja nousujälkiä. Valmiita rappusia oli hyvä lähteä kiipeämään ja sukset laitoin suosiolla reppuun. Lehmäkeron kolme ränniä olivat vielä laskukunnossa, joten päätin omistaa toisen laskuni sinne. Kokeilin kaksimetrisellä sondilla lumensyvyyttä rinteessä, mutta eipäs keppi riittänytkään, vaikka työnsin sen 30cm pinnan alle! Toinen lasku olikin sitten kovavauhtisen kruisailun jälkeen hitaampaa jyrkän etenemistä. Sohjo vyöryi kohisten kun pudottauduin ränniin. Upea lasku tämäkin.

Lopuksi päätin vielä nousta Taivaskeron huipulle. Lunta riitti aivan laen alapuolelle, mutta huippu oli kuitenki lumeton. Olin huipulla yhdentoista aikaan illalla ja aurinko jakoi yhä lämmintä valoaan! Viima oli ylhäällä pureva ja pian lähdin taas laskemaan. Vatikurussa lumi oli hieman jo kuivanut ja vauhti kiihtyi kovaksi. Ei mennyt kauaa kun olin hotellilla ja autolla.

Lumitilanne on fantastinen, joten tänäkin vuonna Pallaksella lasketaan pitkälle kesäkuuhun!

 

Pallaskeron Lumijoki houkuttaa.

 

.

Hiihtämään pääsi jo hotellilta.

Laukukerolla ja Vatikurussakin on vielä hiihtokelejä.

 

Vatikurun yläosaa.

 

 

Matkalla Pyhäkuruun näin uteliaan yksisarvisen.

 

Lehmäkeron upea rännilasku.

 

Ilma oli lämmin. Yölläkin +9.

Kurun alaosasta.

 

 

Nousu Taivaskerolle kello 23 oli tunnelmallinen kevätauringon lämmittäessä.

 

Ounasjoen vesi nousi yön aikana 60cm.

 

Teksti: Miika Alatalo, Kuvat: Miika Alatalo

© www.tsaibma.com -seikkaile mukaan- info@tsaibma.com