Suunnattiin Miikan kanssa siikaa kokeilemaan järvelle, jonka nimeä en tässä jutussa mainitse, mutta käytetään tästä järvestä vaikka lempinimeä ”siikajärvi”. Toukokuun ensimmäiset päivät ovat siis menossa ja suuntana ”siikajärvi” pilkkimiskohteena. Kesällä käytiin järvellä uistelemassa ja silloin saalit olivat aika mukavat. Ylössaatujen siikojen koot olivat 1kg ja siitä hieman ylöspäin. Kelit olivat kohtuullisen suotuisat ja matkaa taitettiinkin puolipilvisessä ja lämpimässä ilmassa. Itse tallustelin lumikengillä ja Miika sivakoi metsäsuksilla edessä. Alkumatka meni mukavasti kelkan jälkeä tallustellen, mutta sitten alkoi umpisessa tarpominen ja hiihtäminen. Sohjolumen pinnalla ei enää lumikenkä kantanut kovin hyvin ja näytti se Miikallakin metsäsuksi uppoavan aina välillä.

Raskaan loppumatkan kaatumisien ja hajoamisien jälkeen saavuttiin ”siikajärvelle” ja tällä kertaa Miikalla oli vielä lisätaakkana mukava kevätflunssa. Mies oli hieman rikkinäisen oloinen kairatessa reikiä hengästymisen partaalla. Kairattiin siis valmiiksi reikiä ennen kämpälle siirtymistä ja pilkkimisolosuhteet olivat ihanteellisen oloiset, sillä jäällä ei ollut enää ollenkaan lunta. Luvassa oli siis jännittävää tähystyspilkintää. Kämpällä tehtiin takkaan tulet ja keiteltiin kahvit ennen järvelle siirtymistä. Pienen lepäämisen jälkeen alkoi pilkkiminen. Siirryttiin ensin järvestä lähtevän pienen puron suulle kokeilemaan, josko siitä olisi tullut ensimmäinen. Elämää pilkkirei’istä ei todellakaan puuttunut, koska järvi kuhisi kymmenpiikkejä! Jonkin ajan kuluttua Miika hihkaisee, että nyt on siika kiinni, eikä mikään ihan pienikään. Väsytys ei kestänyt kauaakaan, kun reiästä nousi reilu kilon painoinen siian jöllikkä.

Puronsuusta ei sitten muuta tullutkaan, mutta puronsuusta siirryttiin niille rei’ille, jotka kairattiin jo tullessa. Hetken kuluttua sain itsekin jo saalista, nimittäin kymmenpiikin, joka tuli hirveän taistelun jälkeen ylös. Mahtavaa!! Jälleen oli sitten Miikan vuoro saada jotain ja siikahan sieltä nousi, joka oli aiheuttaa Miikalle sydänkohtauksen syöksymällä idioottikalaryhmän läpi päin mormuskaa. Kalan paino oli jälleen siinä kilon pinnassa. Loppupäivä menikin sitten muutaman idioottikalan seurassa, eikä siikahavaintoja enää syntynyt. Jäällä oli silti mukava olla ja kuunnella radiosta kuinka Suomi rökitti Tanskan jääkiekon MM-kisoissa 6-0. Aurinko myös rupesi paistelemaan ja kylmän oluen kera sitä oli mukava katsella. Kämpällä odotti vielä muutama avaamaton oluttölkki ja niitä siemaillessa ilta menikin rattoisasti ja uni maittoi mukavasti päivän pilkkimisen jälkeen.

Aamulla herättyä huomattiin, että ilma oli muuttunut paljon huonompaan suuntaan. Tuuli oli aika kova ja sade myös välillä piiskasi kämpän ikkunaa. Aamukahvit saatiin keitettyä märistä puista huolimatta ja sen jälkeen olikin lähdön aika. Keli oli todella surkea ja jäälle meinasi jopa paleltua. Jälleen oli idioottikalojen lauma mormuskaa nyppimässä, mutta jonkin aikaa pilkittyä huomasin idioottien säikähtävän jotain. Säikähdyksen syynä oli iso siika, joka iski kiinni onkeeni. Ei mennyt kaukaakaan, kun siika oli jo ylhäällä avannosta ja samaan kiloisten sarjaan kuului tämäkin yksilö.

Hetken kuluttua myös Miikan pilkkireiällä idiootit esittivät säikähdyksen merkkejä ja siikahan sieltäkin nousi. Tällä kertaa siian koko oli hieman muita pienempi, mutta kuitenkin yli puolen kilon kala tämäkin. Kauaa ei jaksettu kylmässä pilkkiä ja lähdettiin pois järveltä. Poismeno tapahtui hieman toista reittiä, jonka luultiin olevan parempi, mutta toisin kävi. Välillä meinasi hajotus iskeä, koska lumi ei kestänyt painoa ollenkaan. Perille kuitenkin päästiin ja kalojen määrä pilkkimismäärään nähden oli ihan kiitettävä. Jälleen yksi hyvä reissu takana ja uutta suunnitelmaa tehdään jo.

Kuvat ja teksti: Timo "RoC" Veijalainen ja kuvat: Miika "MoE" Alatalo

© www.tsaibma.com -seikkaile mukaan-