Kalareissumme kohde oli tällä kertaa pieni vaatimaton metsäpuro kaukana asutuksesta, metsäautoteiden päässä. Ensimmäiset kokemukset purosta olimme saaneet edellisenä kesänä, kun kohdalle sattuessamme päätimme purosta vähän tammukkaa etsiä. Saalina oli tuolloin yksi komea 800 grammainen tammukka ja yksi samanlaisen karkuutus. Lisäksi purosta nousi muutamia pitkänokkia. Joten puroa voisi kuvailla ensi kokemuksen jälkeen lupauksia antavaksi.

Uusi kalareissumme ajoittui juhannuksen aaton aattoon ja lähtökin venyi erinäisistä syistä vasta iltaan. Kalastuksen itse purolla pääsimme aloittamaan vasta kello kymmenen jälkeen illalla. Kalastus alkoi hyvin kalattomissa merkeissä. ”Salaattia” saimme muutaman kerran ja perinteisesti niitä joskus aluksi kalaksi erehdyimme sanomaan.

Vähän aikaa puroa ylöspäin noustuamme eteemme tuli kookas jokisuvanto. Paikka näytti siltä, että siellä voisi tammukka viihtyäkin. Vähän aikaa kalasteltuamme Miikan edessä näkyi hyvä pintakäynti ja heti perään oli miehellä kala kiinni, mutta irtosi. Itse menin lähes saman tien kokeilemaan samasta paikkaa ja kala oli heti kiinni. Lyhyen väsytyksen jälkeen heitin kalan rannalle vapaa ja siimaa käyttämällä. Kala lensi ranta heinikkoon ja huusin Miikalle, että ”hyvä tammukka”. Kävelin heti huudettuani kalan luo, ja ihmeekseni ja pettymykseni huomasin, että kala oli ilmalentonsa aikana jotenkin ihmeen tavalla muuttunut noin puolikiloiseksi tuppihaueksi.

pieni, mutta pippurinen	joen kasvillisuutta

Kalastus jatkui jokea ylöspäin ja silloin tällöin saimme pienehköjä hauen tuppeja, ja joka kerran niitä väsytellessämme toivoimme että sieltä tammukka nousisi. Pajukko oli paikoin sakeaa ja eräästä pajukon kolosta kalastaessani viehettäni seurasi selvästi komea tammukan vonkale. Uusi heitto samaan koloon ja kala kävi kiinni, mutta irtosi. Vielä kolmannellakin heitolla kala iski ja tällä kerralla se tarttui kunnolla. Miika huuteli vierellä, että ”nyt rauhallisesti”. Lyhyen väsytyksen jälkeen kala rannalle ja pettymyksien kalahan sieltä nousi jälleen.. Rannalla möllötti kilonen hauki joka vielä hetki sitten oli ollut komea tammukka.

Puolenyön maissa vetäydyimme tulistelemaan. Tulilla pohdimme, että taisi olla sattumakala se viime kesän tammukka. Toisaalta välillä puolileikillä totesimme, että vielä tämä puro palkitsee ahkeran kalamiehen. Nokipannukahvit ryystettyämme ja makkarat syötyämme, oli aika jälleen yrittää tammukan pyyntiä. Kalastelimme puroa yhä ylöspäin ja tulimme jo alueille joissa emme olleet ennen käyneetkään.

Kello oli noin 2 yöllä, kun Miikalla tarttui hyvänkokoinen ja ärhäkkä kala kiinni syvästä puron leventymästä. Totesin Miikalle, että ”jokohan on nyt tammukka”. Samassa vastaus tuli: koko kala hyppäsi ilmaan, ja siinä se oli, valtava TAMMUKKA! Alkoi äärimmäisen jännittävä väsytys kalan tehdessä syöksyjään uhkaavasti pajupusikoita päin, välillä siima jo hipoi oksia. Viimein kala saatin rannan viereen ja minä kävin heittämässä kalan rannalle. Seurasi naurua ja päivittelyä. Totesimme kalan reilusti yli kiloseksi. Kalan arvoa nosti saantipaikka, mitätön puropahanen kaukana kaikesta. Jatkoimme vielä kalastusta, eikä kulunut kauankaan aikaa, kun seurasi lähes identtinen tapahtumasarja. Tällä kertaa tammukka oli hieman edellistä pienempi. Itse aloin tässä vaiheessa olemaan jo hieman kateellinen sillä oma tammukka saldoni kyseisellä purolla näytti vielä täyttä nollaa.

Miika ja taimenet	Veli ja 900g purotaimen

 

Kello läheni neljää, kun minulle vuorostaan tarttui terhakka kala kiinni. Haukea en olisi enää tässä vaiheessa halunnut missään nimessä nähdä, eikä minun tarvinnutkaan. Kala teki syöksyjä lähellä pintaa ja osoittautui jälleen valtavaksi tammukaksi. Piinallisten väsytysten jälkeen kala saatiin rannalle ja kala osoittautui hitusen pienemmäksi kuin aiemmin saadut. Kalareissu kääntyi kuitenkin minunkin kohdalla täydelliseksi. Kolmannen kalan jälkeen kalastelimme vielä hieman mutta sitten omatunto alkoi sanomaan, että tätä puroa on tälle reissulle verotettu tarpeeksi. Lähdimme kotiin ja matkalla mietimme, että kyllä se on melkoinen yllätysten puro. Kotona punnitsimme kalat ja painot olivat: 1200 g, 1080g ja 900g. Juhannus aattona saimmekin sitten syödä hyvää savu-tammukkaa

Teksti ja kuvat: Veli Alatalo ja Miika Alatalo

© www.tsaibma.com -seikkaile mukaan-