Jan
R Olsen – Giilavarren kuningas
Jan
R Olsen asuu paikassa, jollaisesta suurin osa vapaalaskijoista ja
vuorilla liikkujista saa vain haaveilla.
Olderdalen sijaitsee Kåfjordin kunnassa ja Tromson läänissä,
noin 60 kilometriä Skibottenista pohjoiseen. Janin talon takapihalla
kohoavat massiiviset Giilavarre ja Nordmannviktind- vuoret. Kummatkin
ovat tunnettuja ulkoilupaikkoja. Etupihalla maisemaa hallitsevat jäämeri
ja siihen tippuvat Lyngenin niemimaan vuoret. Ei siis ihme, että
Jan on ollut aina kiinnostunut alueen luonnosta. Jan työskentelee
kuvajournalistina Framtid i Nord- lehdessä, mutta hänet
tunnetaan myös taitavana luontokuvaajana. Kiinnostus luontoa
ja valokuvausta kohtaan johti hänet myös harrastamaan telemark-hiihtoa
ja muuta vuorilla liikkumista.
Jan on tehnyt kymmenen vuoden ajan Nord Troms -luontokalentereita
ja kaksi vuotta Lyngsalpan-kalenteria. Hän suunnittelee myös
julkaisevansa kirjan valokuvatuotannostaan lähivuosina.
Jan aloitti telemark-hiihdon vuorilla parikymmentä vuotta sitten.
Aluksi hän liukasteli vuorenrinteitä lyhyillä suksilla
ilman nousukarvoja. Sitten hän eräänä päivänä
näki jonkun nousevan nousukarvoilla ja päätti itsekin
hankkia sellaiset. Sen jälkeen hiihtoretkiä on kertynyt
valtavasti, ja takapihan Giilavarrekin on valloitettu parikymmentä
kertaa.
Kuinka
monta vuorta olet valloittanut?
– En ole laskenut, mutta ehkä noin 50. Ei siis kovin paljoa,
mutta useat niistä olen huiputtanut kahdesti tai useammin.
Kerro
jokin unohtumaton reissu?
– Ehkä 7-8 vuotta sitten toukokuussa reissu Jiehhkevarrin
(P-Norjan korkein vuori) yli, Holmbuktista Jovikiin. Sää
oli hyvä, mutta kun saavuimme huipulle, sumu ympäröi
meidät. Meitä oli kaksi hiihtäjää, eikä
meillä ollut suunnistusvälineitä. Ainoa apu suunnistuksessa
oli lähes näkymättömät suksenjäljet
lumessa. Useita tunteja meidän täytyi vain luottaa jälkiin,
ja olimme onnekkaita kun saavuimme alas Fugledalsbreenille (jäätikkö).
Reissu kesti 15-16 tuntia.
Viime viikon lumiolosuhteet olivat myös ikimuistoinen kokemus:
Täsmälleen samanlaiset olosuhteet ylhäältä
1480 metristä, alas autolle. Tämä siis Kjostind-vuorella
Lyngenissä.
Mistä
päin laskukaverisi ovat? Kuinka usein lasket yksin?
– heitä on muun muassa Skjervoyssa, Lyngenissä, Kåfjordissa
ja Tromsossa. Laskin ennen enemmän yksin. Ne olivat enimmäkseen
kuvausreissuja huipuille, jolloin minulla oli mukana teltta ja paljon
muuta. En tee enää usein sellaisia retkiä, ehkä
olen laiskistunut. Nyt teen noin 40 prosenttia laskureissuistani yksin.
Minne
reissusi suuntautuvat?
– Ainoastaan Pohjois-Tromssan alueelle. Täällä
on niin paljon reissukohteita, etten halua muualle.
Suosikki
vuori?
– Kesälaskut ovat parasta! Esimerkiksi Nordmannviktindenillä
ja Kågtindillä voi hiihtää huipulle keskiyönauringossa
ja laskea pitkä lasku alas.
Suosikki
vuodenaikasi Norjassa?
– Vaikea sanoa, mutta ehkä syksy kun hyönteiset ovat
poissa ja voi mennä joelle kalaan ja syödä marjoja. Ja
kaikki ne värit…
Kerro
jotain Kåfjordista?
– Kåfjord on saamelais-kunta. Ihmiset tunnetaan kalastajina
ja maanviljelijöinä, mutta yhä harvemmat tulevat niillä
toimeen. Kåfjordissa on kaikkea: vuonoilta vuorille ja vuoristoylängöille.
Kuinka
yleinen harrastus telemark on Norjassa?
– Sen suosio on kovassa kasvussa Norjassa, mutta esimerkiksi Kåfjordissa
ei kovin moni harrasta telemarkia. Kåfjordista voi laskea yhden
käden sormilla ihmiset, jotka säännöllisesti tekevät
”topptureja”. Ehkä vain kaksi tai kolme harrastaa sitä.
Minne
haluaisit vielä suksia?
– Jonnekin Lyngenin uusille vuorille. Jaegervasstindille tai kauemmas
pohjoiseen, ja Lakselvtindille. Haluaisin kiertää suksilla
kaikki Lyngenin alpit, pohjoisesta etelään
Oletko
laskenut kaikkina vuoden kuukausina?
– Kyllä. Kaksi vuotta sitten, aion tehdä siitä
tarinan nettisivuilleni. Aion yrittää sitä myös
tänä vuonna.
Millaisella
kalustolla kuvaat?
– Vaihdoin digikameraan kaksi vuotta sitten ja olen tyytyväinen
päätökseen. Kalustoni on Nikon D100, D200, 10,5 mm, 12-24mm,
17-35mm, 28-70mm, 80-200mm, 200mm macro ja pian 200-400 mm. Kuvasin
jonkin aikaa myös keskikoon filmikameralle, mutta se oli liian
raskas kantaa mukana. Niinpä en käytä sitä enää.