Henkilökuvassa Jan R. Olsen (klik here for english version)
Valokuvaus on tärkeä osa retkiä.
Jan kirjoittaa 370m vardenille nimensä usein 2-4 kertaa viikossa.

Jan R Olsen – Giilavarren kuningas

Jan R Olsen asuu paikassa, jollaisesta suurin osa vapaalaskijoista ja vuorilla liikkujista saa vain haaveilla.
Olderdalen sijaitsee Kåfjordin kunnassa ja Tromson läänissä, noin 60 kilometriä Skibottenista pohjoiseen. Janin talon takapihalla kohoavat massiiviset Giilavarre ja Nordmannviktind- vuoret. Kummatkin ovat tunnettuja ulkoilupaikkoja. Etupihalla maisemaa hallitsevat jäämeri ja siihen tippuvat Lyngenin niemimaan vuoret. Ei siis ihme, että Jan on ollut aina kiinnostunut alueen luonnosta. Jan työskentelee kuvajournalistina Framtid i Nord- lehdessä, mutta hänet tunnetaan myös taitavana luontokuvaajana. Kiinnostus luontoa ja valokuvausta kohtaan johti hänet myös harrastamaan telemark-hiihtoa ja muuta vuorilla liikkumista.
Jan on tehnyt kymmenen vuoden ajan Nord Troms -luontokalentereita ja kaksi vuotta Lyngsalpan-kalenteria. Hän suunnittelee myös julkaisevansa kirjan valokuvatuotannostaan lähivuosina.
Jan aloitti telemark-hiihdon vuorilla parikymmentä vuotta sitten. Aluksi hän liukasteli vuorenrinteitä lyhyillä suksilla ilman nousukarvoja. Sitten hän eräänä päivänä näki jonkun nousevan nousukarvoilla ja päätti itsekin hankkia sellaiset. Sen jälkeen hiihtoretkiä on kertynyt valtavasti, ja takapihan Giilavarrekin on valloitettu parikymmentä kertaa.

Kuinka monta vuorta olet valloittanut?
– En ole laskenut, mutta ehkä noin 50. Ei siis kovin paljoa, mutta useat niistä olen huiputtanut kahdesti tai useammin.

Kerro jokin unohtumaton reissu?
– Ehkä 7-8 vuotta sitten toukokuussa reissu Jiehhkevarrin (P-Norjan korkein vuori) yli, Holmbuktista Jovikiin. Sää oli hyvä, mutta kun saavuimme huipulle, sumu ympäröi meidät. Meitä oli kaksi hiihtäjää, eikä meillä ollut suunnistusvälineitä. Ainoa apu suunnistuksessa oli lähes näkymättömät suksenjäljet lumessa. Useita tunteja meidän täytyi vain luottaa jälkiin, ja olimme onnekkaita kun saavuimme alas Fugledalsbreenille (jäätikkö). Reissu kesti 15-16 tuntia.
Viime viikon lumiolosuhteet olivat myös ikimuistoinen kokemus: Täsmälleen samanlaiset olosuhteet ylhäältä 1480 metristä, alas autolle. Tämä siis Kjostind-vuorella Lyngenissä.

Mistä päin laskukaverisi ovat? Kuinka usein lasket yksin?
– heitä on muun muassa Skjervoyssa, Lyngenissä, Kåfjordissa ja Tromsossa. Laskin ennen enemmän yksin. Ne olivat enimmäkseen kuvausreissuja huipuille, jolloin minulla oli mukana teltta ja paljon muuta. En tee enää usein sellaisia retkiä, ehkä olen laiskistunut. Nyt teen noin 40 prosenttia laskureissuistani yksin.

Minne reissusi suuntautuvat?
– Ainoastaan Pohjois-Tromssan alueelle. Täällä on niin paljon reissukohteita, etten halua muualle.

Kilometrejä kertyy helposti.
Jan saapuu huipulle.

Suosikki vuori?
– Kesälaskut ovat parasta! Esimerkiksi Nordmannviktindenillä ja Kågtindillä voi hiihtää huipulle keskiyönauringossa ja laskea pitkä lasku alas.

Suosikki vuodenaikasi Norjassa?
– Vaikea sanoa, mutta ehkä syksy kun hyönteiset ovat poissa ja voi mennä joelle kalaan ja syödä marjoja. Ja kaikki ne värit…

Kerro jotain Kåfjordista?
– Kåfjord on saamelais-kunta. Ihmiset tunnetaan kalastajina ja maanviljelijöinä, mutta yhä harvemmat tulevat niillä toimeen. Kåfjordissa on kaikkea: vuonoilta vuorille ja vuoristoylängöille.

Kuinka yleinen harrastus telemark on Norjassa?
– Sen suosio on kovassa kasvussa Norjassa, mutta esimerkiksi Kåfjordissa ei kovin moni harrasta telemarkia. Kåfjordista voi laskea yhden käden sormilla ihmiset, jotka säännöllisesti tekevät ”topptureja”. Ehkä vain kaksi tai kolme harrastaa sitä.

Minne haluaisit vielä suksia?
– Jonnekin Lyngenin uusille vuorille. Jaegervasstindille tai kauemmas pohjoiseen, ja Lakselvtindille. Haluaisin kiertää suksilla kaikki Lyngenin alpit, pohjoisesta etelään

Oletko laskenut kaikkina vuoden kuukausina?
– Kyllä. Kaksi vuotta sitten, aion tehdä siitä tarinan nettisivuilleni. Aion yrittää sitä myös tänä vuonna.

Millaisella kalustolla kuvaat?
– Vaihdoin digikameraan kaksi vuotta sitten ja olen tyytyväinen päätökseen. Kalustoni on Nikon D100, D200, 10,5 mm, 12-24mm, 17-35mm, 28-70mm, 80-200mm, 200mm macro ja pian 200-400 mm. Kuvasin jonkin aikaa myös keskikoon filmikameralle, mutta se oli liian raskas kantaa mukana. Niinpä en käytä sitä enää.

Noin 15.kerta Giilavarren huipulla!  Käy Jan R Olsenin upeilla nettisivuilla: http://www.naturfoto-jro.no/ 
 
Kuvat ja teksti: Miika Alatalo

© www.tsaibma.com -seikkaile mukaan- info@tsaibma.com