Lommoltunturi
(556m) on varmasti jäänyt monelle Pallasjärven suunnalla
käyneen mieleen. Tunturin järvenpuoleinen rinne tippuu näyttävän
jyrkästi itään. Seinämän yläosassa silmiin
pistää myös kalliot. Siellä on niin sanottu Lommolpahta.
Tämä paikka tarjoaa hyvällä lumitilanteella mahdollisuuksia
kunnon hyppyihin ja droppeihin. Koska Lommoltunturiin lumi tulee tuulen
kera, lunta kasautuu harvoin tarpeeksi turvalliseen hyppelyyn. Lumivyöryihin
sen sijaan riittää vähempikin tuulen pakkaama lumi. Siksi
kannattaa olla varovainen jos tunturin itäseinämälle
suunnistaa! Lommoltunturin länsirinne on huomattavasti edellistä
loivempi, mutta tarjoaa sekin mukavia laskumaastoja. Rinteessä
on paljon luonnonhyppyreitä ja lumimuodostelmia. Metsäosuus
on laskettavan kalteva vain lyhyen aikaa, mutta lunta riittää
usein pöllyteltäväksi, tykkypuita on kiva kierrellä
ja luonnonhyppyreitä löytyy.
Maisemat
Lommoltunturilta ovat upeat Pallakselle, Pallasjärvelle, Sammaltunturiin
ja Keimiötunturiin. Lommoltunturilla on myös toinen laki.
Noin puolitoista kilometriä edellisestä huipusta nousee 554
metrinen etelälaki. Täälläkin saa itään
hyvät laskut, mutta erityisen mukava paikka on lakien välissä
itään tippuva kuru, jonne pehmeä lumi kertyy tunturista.
Lasku ei ole pitkä, mutta vähällä lumella hyvin
maastosta erottuva ränni on nautittava pätkä. Etelälaelta
reissua voi halutessaan jatkaa Mustakerolle, jossa sijaitsee viiden
hengen autiotupa. Matkaa on noin kolme kilometriä. Itärinteet
tarjoavat mukavaa laskupätkää kämpälle saakka.
Retket Lommoltunturiin on helpoin aloittaa paikasta, josta lähtee
latu tunturin laitaan. Autopaikkaa ei talvella ole, joten tienvarsi
on ainoa mahdollisuus auton parkkeeraamiseen. Kausi lumitilanteen mukaan
tammi-toukokuu, parhaimpana maalis-huhtikuu.
| |
|
Lommoltunturin
jyrkkä itärinne |
 |
Maisema Pallaksen keroille
on näkemisen arvoinen. |
 |
|
Kerojen välisen kurun
alaosaa |
 |
|
Lommolpahta |
 |
|
Eteläkeron korppulunta |
 |
|
Lommolpahta
alhaalta |